Kohti uutta vuotta

Edellisen kirjoituksen jälkeen ei paljon raksahommia ole ehditty tekemään. Viime päivinä lumitöitä on sitten saanut tehdä senkin edestä. Asfaltoinnin ja kiveyksen ansiosta se on kyllä ollut hieman helpompaa kuin aikasempina talvina.

Jotain raksalla kuitenkin on tapahtunut. SunSauna kävi ottamassa mittoja ja toimitti lasiseinän ja -oven, kuituvalot ja kiukaan. Laudetoimitus pitäisi tulla tänään. Vielä odotellaan tietoa koska sieltä joku ehtisi tulla asentamaan tuon lasiseinän ja -oven. Paneelit ja lauteet asennetaan itse.

Terawatt kävi myös. Asenneltiin vähän ulkovaloja, kytkettiin kiuas ja kuituvalot. Jotain muutakin piti tehdä, mutta tällä kertaa homma ei kyllä oikein toiminut. Osa sovituista hommista jäi tekemättä kokonaan ja osa tehtiin ihan väärin. Palataan tähän myöhemmin.

Alkuvuonna tiedossa on siis saunan rakentelua ja loppuja sähköhommia.


Vaikka jouluntoivotukset pääsivät tänä vuonna täältä blogista unohtumaan, on meillä kuitenkin joulua vietetty.

Joulumieltä nostatti erityisesti Maarakennus Elgin yllätyspaketti Jokipiin Pellavasta! Suuret kiitokset Terolle ja Harrille! Lahja oli hieno, mieluisa ja tarpeellinenkin kunhan tuo sauna saadaan valmiiksi!

Kiitos myös lukijoille ja muille yhteistyökumppaneille menneestä vuodesta ja hyvää uutta vuotta kaikille!

Ränniä ja alakattoa

Etelä-Suomen Peltipojat Oy:n kaverit kävivät asentamassa vesikourut ja rännit autotalliin ja talon pitkälle sivulle. Kuistin ja terassin katosten rännit jouduttiin lykkäämään myöhemmäksi että saadaan rimoitukset ja lasitukset tehtyä ensin. Samalla lisättiin pari lumiestettä suojaamaan istutuksia aiemmin asennettujen pakollisten lisäksi.

Tässä autotallin kulmaa. Kuvassa ei vielä näy, mutta asettelin jo rännien alle suppilot. Paitsi autotallin toiseen kulmaan. Siellä kaivo on puolen metrin päässä rännistä. Siihen pitäisi keksiä joku kikkakakkonen. Ehdotuksia?

Tässä näkyy miten ränni päättyy Vesitaskuun:

Viikonloppuna aloiteltiin myös autokatoksen alakaton tekoa. Ensin laitettiin valmiiksi maalatut ruoteet kiinni:

Sitten lautoja päälle. Ulkona maanneet laudat ovat melkoisen kieroja, joten kovin tasavälistä tuosta ei tule, vaan eipä se tuolta pitkälle näy. Oma moka kuitenkin...

Puoleen väliin saatiin laudoitettua tuo viikonloppuna ja tänään jatketaan.

Ja onhan tässä tehty muutakin; istutettu pari mäntyä lisää, purettu trampoliini talveksi, järkätty pihaa talvikuntoon kärrätty ja levitetty kuorikatetta yms. yms. Ei nää hommat ihan heti lopu.

Vesitasku

Lähiaikoina meille pitäisi tulla pari lumiestettä lisää sekä rännit. Ennen rännien asennusta oli sopiva hetki asentaa hankkimamme Vesitasku. Tilasin sen Houseman Oy:n verkkokaupasta ja hain postista.

Ensin teline pultattiin sokkeliin.

Sitten Vesitasku telineen päälle ja ylivuotoputki sadevesiviemäriin. Yläreunaan tuli vielä kiinnike varmistamaan että säiliö pysyy pystyssä.

Ränni tulee siis laskemaan vedet Vesitaskun kannen päälle. Vesitaskun kantta kääntämällä säädetään kesä/talvi-asento. Kun sihti on seinän puolella, kuten alla olevassa kuvassa, vesi valuu säiliön ohi ylivuotoputkea pitkin sadevesiviemäriin.

Kesää varten kansi käännetään toisin päin (sihti kuvaajan puolella), jolloin vesi valuu säiliöön. Kun säiliö on täynnä, vesi valuu jälleen ylivuotoputkea pitkin sadevesiviemäriin. Ja alareunassa on tietysti hana, josta voi täyttää kastelukannun tai voihan siihen liittää letkunkin.

Säiliöön mahtuu 190 litraa, joten kyllä sillä jo jotain kastelee. Ehkä tuo ei kovin kaunis ole, mutta on se paljon nätimpi kuin ruosteinen metallitynnyri tai kirkkaan sininen muovitynnyri. Lisäksi tilasimme myös verhoilulevyn, jonka voi maalata haluamakseen. Meille keltainen, tumman harmaa tai ruskea... hmm...

Asfaltti ja kiveys

Toissa viikon lopulla Asfalttiurakointi KK tuli asfalttihommiin. Ensin lastattiin kuuma massa koneeseen:

Sen jälkeen asfaltoitiin naapurin autokatos ja sitten siirryttiin meidän pihalle. Kiveyksen reunasta aloitettiin:

Pikku jyrä oli matkassa. Hyvin näytti kiveys sen kestävän:

Asfalttikone mahtui autokatokseen:

Pieni videokin aiheesta löytyy:

Pikkuraksaaja testaa uutta asfalttia innoissaan:

Meillä siis asfaltoitiin kuvassakin näkyvä kadulta naapurin tontin läpi meille tuleva ajotie, naapurin autokatos ja meidän autotallin edusta, yhteensä n. 300 neliötä. Meidän osuus on tietysti oma piha ja lisäksi puolet ajotiestä. Ei se ilmaista ole, mutta paljon halvempaa kuin kiveys. Ja kuitenkin siisti ja tasainen, eikä tarvitse tuskailla joka paikkaan kulkeutuvan hiekan kanssa.

Kiveystäkin on jatkettu. Tässä olen hakemassa asennushiekkaa Hornborgilta.

Pätkä hiekkaa taas levitetty ja tasoitettu. Siihen sitten kiveä kiven perään.

Kiveys on tältä erää jo lähes valmis, yksi pieni pätkä ulkovesihanan edustalle puuttu vielä. Sitten tärytys ja saumaus. Pysyisi vaan lumi ja pakkaset vielä sen aikaa poissa.

Ihan pihalla, osa 3 - kasvivalintoja

Pihan rakentamisen myötä tuli ajankohtaiseksi hankkia myös kasveja. Villa Blue -blogin rohkaisemana suuntasimme ensimmäiseksi Lohjalle katsastamaan Taimiteutarin valikoiman. Matka oli menestys - mukaan lähti perävaunullinen taimia, kohtuulliseen hintaan. Tämä tapahtui siis elokuussa ennen varsinaista syysistutussesonkia ja alennusmyyntejä.

Syreeni ”Andenken an Ludwig Späth”

Taimiteutarin jälkeen kävimme tyhjentämässä Tammiston Plantagenin timanttituijista. Hyödynsimme tarjouksen 4 kpl 100 € ja mukaan lähti 24 kpl noin 140 - 160 cm korkeita taimia. Pakkaa täydentämään teimme vielä hankintamatkan Pirilän Kukkataloon Tuusulassa ja mukaan lähti - jälleen mukava tarjouserä - matalampia timanttituijia, kolme marjakuusta sekä vuorimäntyjä.

Pensassembra

Kaikkiaan kasveja on tähän mennessä hankittu noin 1500 €:n arvosta, mikä on tietysti vasta alkusoittoa. Ensi keväänä panostamme sitten itäisen raja-alueen istutuksiin sekä perennoihin. Nyt on kuitenkin suurimmat puut hankittu ja rakennustarkastajakin lienee tyytyväinen kun lopputarkastusvaiheessa (sitten joskus) pihaltamme pitäisi löytyä riittävä määrä vähintään 150 cm korkeita puita.

Alla vielä listaus kasvihankinnoista tähän mennessä.

Palsamipihta

Pohjoiselle piha-alueelle on istutettu: palsamipihta (Abies balsamae), kaksi pensassembraa (Pinus pumila ”Glauca”) sekä kaksi metsämäntyä (Pinus sylvestris)

Koristeomenapuu "Royalty" (takana näkyy "Musta Rudolf")

Itäiselle piha-alueelle on istutettu neljä koristeomenapuuta (lajikkeet Malus ”Musta Rudolf” ja Malus ”Royalty”), kolme talviomenapuuta (Malus domestica ”Konsta”), kaksi luumupuuta (Prunus domestica ”Opal” ja Prunus domestica ”Koetarhan väskynä”), rungollinen syyshortensia (Hydrangea paniculata ”Phantom”) sekä kolme jalosyreenia (Syringa ”Andenken an Ludwig Späth”).

Marjakuusi

Eteläiselle pihalle (rajan tuntumaan) on istutettu 24 isompaa ja 12 pienempää timanttituijaa (Thuja occidentalis ”Smaragd”) sekä kolme marjakuusta (Taxus media ”Green Mountain”)

Makedonianmänty

Läntiselle pihalle on istutettu neljä makedonianmäntyä (Pinus peuce) ja istuttamista odottavat edelleen 20 vuorimäntyä (Pinus mugo ”Mughus”), jotka tullaan sijoittamaan naapurin rajalle pengerrykseen sekä - jos ylimääräisiä jää - pohjoiselle pihalle sinne tänne metsämäntyjen ja pensassembrojen lomaan.

Vuorimännyt - vielä istuttamatta

Väriä syksyyn

Iltojen pimetessä keittiö kaipaa pientä piristystä. Sain vuosi sitten syksyllä äidiltäni kaksi pirteän punaista ruukkua, jotka silloin sisälsivät syklaamin. Sittemmin ruukkujen sisältö on vaihdellut vuodenajan ja mielialan mukaan. Nyt siis pari gerberaa. Pirteää syksyä kaikille!

Istutuksia ja kiveystä

Istutukset ovat edenneet. Kävelytiehen rajoittuva tontin eteläraja on pientä viimeistelyä vaille valmis. Siihen tuli kahteen riviin (kartio-?) tuijia. Plantagenista löytyi tarjouksesta noita isompia (140-160 cm), jotka ovat ulompana. Sisemmäksi laitettiin vähän pienempiä. Kristiina kertonee näistä vielä lisää.

Kiveyksen teko on myös aloitettu. Alunperinhän se piti teettää, mutta lompakko oli eri mieltä. Lisäksi ajattelin Jeremy Clarksonin sanoin: "How hard can it be?"

Eihän se lopulta kovin vaikeaa ole, mutta aika raskasta ja hidasta. Ohjeita löytyi Citykivi.fi:stä ja Pihakivi.com:sta ja niiden avulla lähdettiin liikkeelle. Ensin pitäisi pohja tasoittaa ja täryttää. Tässä kohtaa oikaistiin hieman; pohjat on tasoitettu ja tärytetty aikanaan jo kahteenkin kertaan ja lisäksi maa on painunut pari talvea, joten tein vain pientä hienosäätöä tasoituksen kanssa.

Kiveys ei ulotu ihan talon sokkeliin asti, vaan päättyy tulevan terassin alle. Niinpä kiveyksen teko aloitettiin tallin sokkelin vierestä, se kun on ainoa kiinteä linja kiveyksen reunalla. Sokkelin viereen asetin pari senttiä paksun riman ja sopivan matkan päähän toisen. Sitten lapioin asennushiekkaa rimojen väliin ja tasoitin hiekan vetämällä laudan pätkää rimoja vasten tukien. Seuraavaksi otin sokkelin vieressä olleen riman pois ja täytin ja tasoitin raon asennushiekalla. Tässä muutama ensimmäinen kivi paikoillaan:

Kumivasara ei ole sitä varten että kivet hakattaisiin voimalla hiekkaan, sillä vain napautetaan kevyesti kivet toisiaan vasten. Kivien joka sivulla on pienet kohoumat jolloin saumarako muodostuu automaattisesti.

Ensimmäisten kolmen rivin jälkeen valmistin tuollaisen "tasauslaudan", ts. sahasin laudan päähän pykälän, joka on hieman matalampi kuin kiven korkeus (tämä huomioi asennushiekan painumisvaran). Tasauslaudalla hiekan tasoitus onnistuu niin että laudan toinen pää tukeutuu maassa olevaan rimaan ja toinen pää valmiin kiveyksen päälle. Kuvassa tasauslauta ja seuraavat rivit asentumassa

Ohjeissa sanotaan että seuraavia kiviä asennetaan aina valmiin kiveyksen päältä, mutta minusta helpompaa oli tasoittaa hiekkaa kolmea riviä varten ja asentaa kivet tasoitetun hiekan vierestä. Se ei tietty onnistu, jos asennushiekkaa levitetään isommalle alalle kerrallaan, mutta nyt niin ei kuitenkaan voinut tehdä jatkuvan sateen uhkan vuoksi. Sateen vuoksi kivetty mutta saumaamaton alue peitettiin pressuilla, ettei valuva vesi syö asennushiekkaa kivien alta.

Asfalttia vasten tulevan kiveyksen reunan tuin maakostealla betonilla, jotta kivet pysyvät paikoillaan asfaltin asennukseen asti. Kuvassa myös lankku, joka asetettiin asfaltin toista reunaa varten. Siihen tulee myös vähän kiveystä, mutta tällä aikataululla sitä ei päästy vielä tekemään.

Kiveysten muiden reunojen tukemiseen kokeiltiin tälläistä Bauhausista löytynyttä Valley View:n tuotetta:

Asennus oli helppoa, mutta en kyllä ole ihan vakuuttunut tuon pitävyydestä. Taidan laittaa reunoihin vielä lisätueksi "makkaran" maakostealla betonilla.

Reunojen tukemisen jälkeen harjasin saumoihin mustaa saumaushiekkaa. Sitten vuorossa oli tärytys pienellä täryllä, joka löytyi läheisestä Cramosta kolmella kympillä per päivä. Tärytys tasoittaa pienet korkeusheitot kiveyksessä ja saa saumaushiekan valumaan paremmin saumoihin.

Tärytyksen jälkeen vielä toinen kierros harjalla ja saumaushiekalla. Saumaus olisi helpompaa jos kivet ja hiekka olisi ihan rutikuivaa. Nyt oli vähän nihkeää koko ajan. Täytynee lisätä hiekkaa vielä lisää kuivemmilla keleillä.

Vajaa puolet kiveyksestä on nyt tehty. Sään salliessa talon ja tallin välinen osuus tehdään valmiiksi vielä tänä syksynä. Loput jäänevät ensi kevääseen. Pääasia oli että saatiin osa asfalttia vasten tulevasta kiveyksestä valmiiksi. Näin saadaan saumasta siistimpi ja asfaltin reuna oikeaan korkoon helpommin.

Asfaltista puheen ollen, Asfalttiurakointi KK:n kaverit kävivät tekemässä autopihalle, ajotielle ja naapurin autokatokseen pohjat valmiiksi ja asfaltti tulee ensi viikolla!

Ihan pihalla, osa 2 - suunnitelmasta toteutukseen

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, sanotaan. Pihan osalta lähestyimme toteutusta laatimalla pihasuunnitelman pohjalta työselityksen ja liittämällä sen tarjouspyyntöön, jonka lähetimme usealle piharakentamista harjoittavalle yritykselle (huhti - toukokuun vaihteessa). Myönnän, myöhässä olimme, sillä tarjouskierros olisi pitänyt aloittaa jo talvella. Jälleen kerran törmäsimme tähän rakentamisen ja rakennuttamisen salaperäiseen sykliin, jossa olet joko etuajassa, myöhässä tai kerta kaikkiaan väärään aikaan liikkeellä.

Nihkeästä alusta huolimatta saimme kuin saimmekin (Harrin aktiivisen sähköposti- ja puhelinpainostuksen tuloksena) viisi tarjousta piharakentamisen toteutuksesta. Lisäksi (kuten melkein jokaisella aiemmallakin tarjouspyyntökierroksella) pari lupausta perehtyä asiaan mahdollisimman pian. Tarjouksen jättäneestä kaikki vaivautuivat myös paikan päälle, tosin hieman hämäräksi jäi, milloin yksi näistä käynneistä oli tapahtunut.

"...sitten tähän ojan partalle istutetaan maanpeittokasvillisuutta, joka laskeutuu alas ojanpiennarta ja..."

Tässä yhteydessä pari sanaa tarjouskierrokseen liittyneestä sivujuonteesta: Olemme pääsääntöisesti saaneet todella asiallista palvelua kaikilta rakennusprojektiimme osallistuneilta tahoilta, joiden edustajat ovat myös olleet pääsääntöisesti miehiä (tämä erityishuomiona naiselta). Pihojen suunnittelu ja toteutus tuntuu kuitenkin olevan se osa-alue rakentamisesta, joka ei ole yhtä miesvaltainen kuin muut. Ja kuinka ollakaan, naisena törmäsin ensimmäistä kertaa tämän projektin aikana myös toistuvasti mielestäni epäammattimaiseen suhtautumiseen meihin asiakkaina.  Ennakkoasenne tuntui olevan, että me - erityisesti minä - emme maallikkoina (itse pidän enemmän termistä amatööri) voi olla perillä pihan suunnitteluun, rakentamiseen tai kasvien valintaan liittyvistä asioista. Tuo asenne oli tarjouspyyntövaiheessa jopa niin suorasukainen, että olin valmis hylkäämään parikin tarjousta pelkästään asenteen perusteella. Miten voisimme tehdä yhteistyötä tahon kanssa, joka ei osaa suhtautua meidän toiveisiimme asiallisesti. Otamme toki vastaan kritiikkiä ja perusteltuja muutosehdotuksia, mitä tulee pihamme toteutukseen, mutta tuo kritiikki ja ehdotukset on parasta esittää rakentavasti! Jälleen kerran (nyt tarkkana!) parasta palvelua saimme mieheltä, joka edusti Espoon Kivityö nimistä yritystä. Heillä osataan panostaa asialliseen asiakaspalveluun - terveiset ja kiitokset sinne!

Kaivettu, muotoiltu, täytetty ja levitetty. Sitten istuttamaan.

Kaikki saamamme tarjoukset liikkuivat suunnilleen samassa hintaraamissa. Pihan rakentaminen on kallista, mutta ei niin kallista kuin kuvittelimme. Tarjousten perusteella pihamme rakentaminen ulkopuolisen toimesta olisi tullut kustantamaan hieman reilu 30 tuhatta euroa. Mutta, mutta. Tarjoukset oli eritelty per yksikkö ja lopullinen toteutuskustannus olisi ollut riippuvainen siitä, olimmeko laskeneet tarjouspyynnössä esittämämme pihan alat oikein (kukaan tarjouksen jättäneistä ei tarkistanut aloja). Lisäksi tarjouksiin sisältyi esim. maanvaihdot ja muotoilut urakkana, mutta vain tiettyyn syvyyteen asti. Jokainen ylimääräinen kauhan kuopaisu tai multakuutio olisi tietysti maksanut erikseen. Tarjoukset eivät sisältäneet esim. terassien tekoa tai kasveja ja niiden istuttamista - nuo kustannukset olisivat siis tulleet tarjousten päälle. Pääsääntöisesti tuohon em. 30 tuhannen euron summaan olisi sisältynyt maanvaihto ja -muokkaus (tiettyyn syvyyteen asti, sisältäen mullan ja kaatopaikkamaksut), siirtonurmen noin 100 m2 alalle asennettuna, kiveykset noin 70 m2 alalle asennettuna sekä autopihan ja pihatien asfaltoinnin (pariin tarjoukseen asfaltointia ei sisältynyt).

Vallihauta? Kosteikko? Eikun "uima-allas", jos pikkuraksaajalta kysytään.

Ja mihin päädyimme? Tätä blogia seuranneenna olette jo varmasti havainneet, että hylkäsimme lopulta kaikki tarjoukset ja päätimme toteuttaa pihamme itse, yhteistyössä jo useasti aiemmin luotettavuutensa ja osaamisensa osoittaneen Maarakennus Elg Oy:n kanssa. Toki pihan rakentaminen omatoimisesti on raskasta, aikaaviepää ja hintavaakin, mutta myös palkitsevaa ja sellaista puhaa, jota osaamme ja kykenemme itse tekemään. Säästöäkin tulee tarjouksiin verrattuna, jos omaa työpanostamme ei mitata rahassa. Ja toteutuksen saa tehdä juuri niin kuin itse haluaa - meni sitten syteen tai siihen saveen, jota tällä tontilla riittää!

Ensimmäisen vuoden sähkönkulutus

Reilu vuosi on nyt asuttu talossa ja lienee aika aloittaa sarja kirjoituksia myös asumiskokemuksista. Hyvä aloitus lienee tutkailla ensimmäisen vuoden sähkönkulutusta.

Uusia huonekaluja

Muutimme taloon touko - kesäkuun vaihtessa 2011. Elokuussa kilpailutimme sähkönmyyjät ja voittajaksi selviytyi Helen (Helsingin energia), jonka kanssa solmimme elokuun 17. päivä 2011 alkaen kahden vuoden määräaikaisen sopimuksen kiinteällä hinnalla. Olemme aiemminkin olleet Helenin asiakkaita ja jo silloin koimme yhtiön palvelumotivaation ja -käytännöt hyviksi; ja tuo mielipide pitää edelleen. Tänään siis muistaessani kirjauduin Helenin online-palveluun katsastamaan yhteenvedon ensimmäisen sopimusvuoden sähkönkulutuksesta. Toki asia olisi selvinnyt jo aiemmin tutkailemalla Fortumin siirtolaskuja, mutta... enpä tutkaillut.

Onks tää sähkökaapeli?

Ja sitten niitä lukuja: Välillä 17.8.2011 - 16.8.2012 sähköä on kulunut yhteensä 14030 kWh. Talvikuukausina sähköä on kulunut reilusti yli tuhat kilovattituntia per kuukausi - huippu taisi olla helmikuussa - ja vähiten kulutusta on ollut tietysti kesäkuukausina. Tänä kesänä tosin heinäkuussa meni enemmän sähköä kuin kesäkuussa, mikä selittynee sillä, että maalasimme taloa ja käytössämme oli sähkötoiminen henkilönostin - lisäksi muutamana yönä ilmanvaihtokoneen kesäjäähdytys oli päällä koko yön. Vertailutietona mainittakoon, että viimeisenä asumisvuonna edellisessä talossamme (104 m2, kahdessa tasossa, sähkölämmitys, ilmalämpöpumppu ja takka, rakennusvuosi 2004) kulutimme 19460 kWh, huolimatta tietoisesta yrityksestämme säästää sähköä. Koska tapamme käyttää sähköä tuskin on tässä välissä muuttunut kovin radikaalisti, ja huomioiden, että perheemme henkilömääräkin on kasvanut yhdellä, selitys nykyiselle alhaisemmalle sähkönkulutukselle ei löydy meistä sähkön käyttäjistä.

Makkarat paistuvat meheviksi induktio-liedellä.

Mikä on muuttunut? Talo on isompi (lämmitettävää alaa on nyt noin 150 m2) ja kyljessä vielä melkein 50 m2 autotalli-varasto. Lisäksi tosiaan väkimäärä ja sen seurauksena myös esim. pyykin määrä on kasvanut. Ensimmäisenä vuonna lämmityksen ja ilmanvaihdon säädötkin kuluttivat vähän ekstraa ennen kuin kaikki säädöt saatiin kohdilleen. Toisaalta, valaistuksessa on käytössä vähemmän halogeeneja ja olohuoneen isot ikkunat tuovat pimeämpinäkin vuodenaikoina sen verran valoa sisälle, että päivävalaistuksen tarve on vähentynyt merkittävästi. Kaikki kodinkoneet ovat uusia (pesutornia lukuun ottamatta) ja vähemmän kuluttavia, myös tv:t. Talossa on paksummat seinät, parempi eristys, se ei vedä eikä vuoda ja lämmönjako tapahtuu vesikiertoisella lattialämmityksellä (versus sähköpatterit seinillä). Lisäksi ilmanvaihtokoneessa on lämmön talteenotto, joka lämmittää tuloilmaa eli kaikenlainen vetoisuuden tunne on vähentynyt radikaalisti (vanhassa talossa korvausilma tuli suoraan ulkoa ikkunoiden päällä olevista venttiileistä, hyrrrr!) Ja, ja, ja... ai niin: meillä on maalämpö.

Tuolta se lämpö otetaan.

Toki sähköä voisi mennä vielä vähemmän, jos: Minä en kokisi alle 23 asteen sisälämpötilaa liian alhaiseksi (lapsuus tropiikissa jättää jälkensä). Polttaisimme takkaa talven aikana usemmin kuin 5 kertaa (se siitä tunnelmoinnista). Kuivaisin pyykkiä enemmän narulla kuin kuivurissa (minkäs teet kun yöllä huomaat, että seuraavaksi päiväksi ei ole enää puhdasta vaatetta lapsen päälle pantavaksi). Minä, mies ja lapsi emme kaikki nauttisi niin kovin pitkistä lämpimistä suihkuista (ks. alla, milloin saunamme valmistuu?). Emme heinäkuun aikana "leikkisi" kolmea viikkoa sähkökäyttöisellä henkilönostimella (nosturin sähkönkulutus laski varmaan puoleen kun vihdoin tajusimme sammuttaa kojeen aina silloin kun ei ollut tarvetta liikuttaa sitä). Autotallissa ei olisi sähkölämmitystä (mitä siellä ei viime talvena edes ollut asennettuna, mutta irtopatterimme olivatkin sitten aika tehokkaita). Koko ajan ei olisi tietsikka (tai pari) päällä sekä televisio yksikseen huhuilemassa tv-huoneessa ("joku" on muuten siitä rasittava tyyppi, että jättää aina tv:n päälle kun poistuu sen äärestä).

Ilmojen halki käy...

Toisaalta sähköä voisi mennä enemmänkin, jos: Seuraava talvi olisikin erityisen poikkeuksellisen kylmä ja pitkä. Saisimme vihdoin saunan valmiiksi ja saunomiskuntoon ja olisimmekin poikkeuksellisen innokkaita saunojia. Saisimme ulkovalot paikoilleen ja haluaisimme pitää niitä usein päällä. Muutenkin viihtyisimme enemmän valossa ja valaistuksessa. Ja sähkösaha tai -sirkkeli laulaisi taas useammin.

Kun tästä aukosta kurkistaa niin joskus tulevaisuudessa näkyy myös sauna!

Olen tyytyväinen sähkönkulutuslukemaan, joka on pienempi kuin rakennusprojektimme alkuaikoina uskalsin edes toivoa, vaikka suunnitteluvaiheen viitteellinen energiatodistus lupailikin hyvää. Tältä osin projektimme on siis varsin onnistunut. Toki on varmasti pilvin pimein talonsa samaan aikaan rakentaneita, joilla on vielä tiiviimpi talo, paksummat seinät, enemmän eristettä.... ja pienempi sähkönkulutus. Kivat teille!

EDIT 29.10.2012 / Harri

Anonyymi kyseli tuolla kommenteissa maalämpöpumpun käyttötunteja vuodessa. Eipä ole tullut pidettyä kirjaa, mutta lämmöt on laitettu päälle maaliskuun lopussa viime vuonna ja eilen pumpun loki näytti tältä:

Eli vuosi ja seitsemän kuukautta pumppu on nyt pyörinyt. Pari ensimmäistä kuukautta lämmöt oli vähän pienemmällä, eikä lämmintä vettä käytetty kun muutettiin vasta kesäkuun alussa.

Karkeasti laskien tuosta tullee suunnilleen sama 2000 tuntia / vuosi kuin Anonyymilläkin. Mainittakoon vielä että takkaa ei juurikaan ole tuona aikana käytetty.

Pihahommia ja ojankaivuuta

Otetaas taas katsaus pariin viime viikkoon. Multa-alueita on tasattu ja meisemointikankaita levitetty päälle sen jälkeen. Muutama puu ja muu kasvikin on istutettu. Tallin ja talon väliin tuli omena- ja luumupuita:

Itäsivu peitetty maisemointikankaalla:

Kuorikatetta tilattiin 15 kuutiota Hornborgilta:

Vähän sitä on jo levitettykin, pohjoispäätyyn...

...ja länsisivulle pieni pätkä:

Alkavan syksyn sateet toivat lisähommia. Koska meillä ei vielä terassin katolla ole rännejä, eikä hieman meitä korkeammalla sijaitevalla naapurillakaan, länsirajan tuntumaan, nurmialueen reunaan valuu sateella todella paljon vettä. Tuosta reunasta tuli ihan velliä ja Kristiinan kosteikko muistutti enemmän uima-allasta. Niinpä tuohon reunaan kaivettiin salaoja, joka johtaa kosteikkoon. Vähän suodatinkangasta ja sepeliä pohjalle.

Salaojaputki päälle ja täyttö sepelillä. Tai luonnonkiveähän tuo on, on nätimmän näköistä.

Salaojalla saadaan vähän kuivattua tuota reunaa ennen kuin molempiin taloihin tulee rännit. Koska kosteikko oli jo muutenkin tulvan vallassa, pitää sieltäkin johtaa ainakin osa vedestä pois. Sitä varten kaivettiin sadevesiputki ajotien poikki pihakaivoon. Harvinaisen inhottavaa muuten kaivaa tuollainen tiivistetty, nyrkinkokoisiakin kiviä sisältävä sora..

Mutta siinä se nyt on:

Ja liitetty kaivoon. Kaivanto on toki jo täytettykin, muuten ei olisi päässyt aamulla lähtemään töihin.

Tuon puolesta asfalttimiehet saisivat siis jo tulla, mutta kiveystä pitäisi ehtiä vielä asentamaan ennen sitä. Ainakin niihin reunoihin, jotka tulevat asfalttia vasten. Siten saadaan asfaltin reuna paremmin oikeaan korkoon sekä päätettyä siistimmin ja helpommin kiveystä vasten.

Kivet tilattiin Rudukselta ja ovat mustaa Kartanokiveä.