Talo pitäisi rakentaa. Mutta mihin? Kuten kaikki tietävät, pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaiset ja -kokoiset tontit ovat kiven alla. Kristiina olisi ollut valmis lähtemään esim. Kirkkonummelle, Lohjalle tai Siuntioon, mutta minulle vanhana helsinkiläisenä ne olivat (henkisesti) liian kaukana.
Vapailta markkinoilta ei vuosiin löytynyt oikein mitään. Ajelimme Ylästössä ja katselimme isoja tontteja joita voisi lohkoa, ja mietimme löytyisikö halukkaita myyjiä. Entinen työkaveri olisi saattanut innostua asiasta, mutta sitten totesimme ettemme halua rakentaa kenenkään takapihalle. Muutenkin kaikenmaailman lohkomiset ja hallinnanjakosopimukset yms. kuullostivat jotenkin epäilyttäviltä. Varmaan aiheetta.
Lopputalvesta 2009 osallistuimme Vantaan kaupungin tonttihakuun. Tarjolla oli tontteja Ilolasta ja Kivistöstä. Varsinkin Ilolan tontit olivat ihan mukavia ja kohtuuhintaisiakin. Haimme kymmenkuntaa tonttia ja taisimme jo vähän innostuakin. Alkukesästä tuli tuomio, olimme parhaimmillaan varasijalla 13.
Keväällä tuli haettavaksi tontteja Tuusulasta. Se tuntui mukavalta paikalta ja on tullut hieman tutuksikin, koska sisareni on asunut siellä jo vuosia. Osa tonteista oli kaukaa Jokelasta ja osa kalliisti Riihikalliosta. Mutta sopivia oli tarjolla Lahelassa. Ei muuta kuin hakupaperit vetämään!
Alkukesästä tuli kirje Tuusulasta. Vähän jännitti. Kirje alkoi sanoilla:
"Valitettavasti tällä kertaa..." Voi itku!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!