Aluksi se oli vain haave. Asuntomessuilla käydessämme ja muutenkin haaveillessamme puhuttiin aina: "Sitten jos me joskus rakennetaan, niin..."
Kerrostalossa asuessamme tuumattiin että olishan se kiva grillata omalla pihalla. Siitä se sitten lähti. Rivitalon pätkä piti saada. Asiat meni paremmin kuin kuviteltiin ja saatiinkin erillistalo Vantaan Ylästöstä. Siellä oli sitten kiva grillata ja harjoitella omakotitaloasumista; nurtsin leikkaamista ja lumitöitä.
Talo oli muuten mukava, mutta siinä alkoi vaivaamaan kaksikerroksisuus, lievä ahtaus sekä yhtiömuotoisuus ja rakentamisen kehnohko laatu. Niinpä pikkuhiljaa alkoi vahvistua ajatus oman talon rakentamisesta. Sen jälkeen puhuttiinkin aina: "Sitten KUN me joskus rakennetaan, niin..." Nyt se on totta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!